Keskeiset vaaliteemat
Koulutus on pääasia
Kuntien elinvoima rakentuu laadukkaan kasvatuksen, koulutuksen ja osaamisen varaan. Varhaiskasvatusyksiköt, koulut ja kattavat jatko-opintomahdollisuudet luovat kuntiin uusia osaajia ja niiden avulla houkutellaan kuntiin uusia veronmaksajia. Ylipäätään kuntien budjeteista noin 60 prosenttia menee varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Tarvitsemme kuntiin päättäjiä, jotka ymmärtävät koulutuksen merkityksen kunnan ja koko yhteiskunnan kontekstissa. Koulutus ei ole, eikä se koskaan saa olla päättäjien silmissä vain ylimääräinen menoerä, vaan investointi lasten ja kuntalaisten tulevaisuuteen.
Olen koulutusalan moniosaaja, olen toiminut kunnassani luokanopettajana, erityisluokanopettajana, apulaisrehtorina ja rehtorina. Teen väitöskirjaa korkeakoulutuksen ja erityisesti opettajankoulutuksen kontekstissa ja olen toiminut opetustehtävissä myös yliopistossa. Kunnassani olen ollut koulutuskuntayhtymä Tavastian hallituksessa nyt useamman vuoden. Lisäksi perheeseeni kuuluu kuusi lasta, joiden ansiosta kuntamme kasvatusorganisaatiot varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen ovat tulleet myös huoltajanäkökulmasta tutuiksi.
Nyt helmikuussa 2025 siirryin Tampereen kaupungille rehtorin tehtäviin, minkä ansiosta minulla on näkemys myös kahden eri kunnan tavasta toteuttaa perusopetusta. Minulla on siis erinomaiset valmiudet toimia kuntapäättäjänä koulutuksen eri osa-alueissa. Omia tavoitteitani ovat muun muassa monipuolinen ja kattava kouluverkko, koulutuksen ja varsinkin erityisopetuksen riittävä resursointi sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Olen myös sitoutunut OAJ:n kuntavaalitavoitteisiin (linkki alla).
Hyvinvoinnin perusta rakennetaan lapsuudessa
Kunnallisessa päätöksenteossa on muistettava, että hyvinvoinnin perusta rakentuu vahvasti jo lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttaen myös myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat merkittävä osa sekä vaikuttavaa hyvinvointipolitiikkaa että julkisen talouden hoitoa. Suomi on myös lailla sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja se velvoittaa näin ollen niin moraalisesti kuin oikeudellisestikin kuntia ja hyvinvointialueita; niiden on aktiivisesti edistettävä sopimuksessa olevien oikeuksien toteutumista. Lasten etu on huomioitava kaikissa lapsia koskevissa ja heihin vaikuttavissa päätöksissä ja toimissa. Lapset, nuoret ja perheet ovat oman arkensa asiantuntijoita ja heitä tulee kuulla kunnan ja hyvinvointialueen palveluissa ja päätöksenteossa.
Suuren uusperheen äitinä olen hankkinut laajan perspektiivin kuntamme lapsiperhepolitiikkaan ja lapsiperheiden palveluihin. Olen mukana kunnassamme muun muassa Hämeenlinnalaismamien toiminnassa ja olen toiminut vapaaehtoisena Äimä:n paikallisessa tukiryhmässä. Kuntavaalitavoitteenani on olla mukana edistämässä lapsiperheiden palvelutarjontaa ja yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa lapsiperheiden palveluiden sujuvoittamiseksi. Olen sitoutunut tukemaan perheiden moninaisuutta ja luomaan joustavia ratkaisuja erilaisten perhemallien tueksi, olen myös Suomen uusperheiden liiton Supli:n jäsen. Lisäksi olen sitoutunut Mannerheimin lastensuojeluliiton esiin nostamiin kuntavaalitavoitteisiin (linkki alla).
MLL Kunta- ja aluevaaliohjelma
Kestävä ja kehittyvä kuntatalous elinvoiman ytimessä
Kaiken palvelutuotannon perustana on kestävä kuntatalous. Elinvoima ja taloudellinen kasvu tarvitsevat paitsi vastuullista taloudenhoitoa, myös uusia elinvoimatekoja. Kulujen karsiminen on toisinaan kipeä ja haastava ratkaisu, minkä vuoksi sen rinnalle tarvitaan kasvutekoja, kuten investointeja ja kykyä ennakoida tulevaa. Yrittämisen edellytyksiä on pyrittävä aktiivisesti kehittämään ja paikallista yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä on tuettava. Kunnan tehtävä on toteuttaa sujuvat lupa- ja kaavoitusratkaisut, sillä investoinnit vaativat tontteja ja infraa ja työntekijät tarvitsevat kohtuuhintaista asumista. Kaiken kaikkiaan yritykset tarvitsevat toimivaa yhdyskuntaa, jota kunnat suunnittelevat, toteuttavat ja ylläpitävät.
Lapsimäärän vähenemisen myötä meidän on myös kyettävä houkuttelemaan työperäisiä maahanmuuttajia ja kehitettävä kotoutumisen mahdollisuuksia. Kansainvälisten lasten ja nuorten koulupolkujen tukemiseen ja valmistavaan opetukseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota – ja resursseja. Myös ruotsinkielisen perusopetuksen tuominen kuntaan täysimittaisena mitä luultavammin tekisi kunnastamme houkuttelevan vaihtoehdon toista kotimaista kieltä puhuville verenomaksajille.
Olen opiskellut yliopistossa hallintotieteen perusopinnot (muun muassa julkista talousjohtamista) sekä hankkinut aikuisiällä liiketoiminnan perustutkinnon. Kuntatalouden ja sen johtamisen sekä liiketoiminnan perusrakenteet ovat minulle tuttuja ja elinvoima-asioissa painotukseni kuntapolitiikassa ovat pitkäjänteisessä taloussuunnittelussa sekä vastuullisessa taloudenhoidossa. Edelliset teemani ovat lisäksi vahvasti mukana elinvoimateemassa, sillä uusien veronmaksajien ja samalla yritysten saaminen kuntaan riippuu paljon lapsiperheiden palveluiden laadusta ja kattavuudesta. Ihmisten tehdessä päätöksiä asuinpaikkavalinnoista, sisältyy siihen pohdintaa siitä, missä on hyvän elämän edellytyksiä. Tämä ei ole yksin kuntaorganisaation vastuulla vaan ylipäätään hyvän elämän edellytysten, kuten yhteisöllisyyden ja turvallisen ilmapiirin luomiseen, tarvitaan meitä kaikkia.